Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla, oletko ryhtynyt toimiin suojautuaksesi sydän- ja verisuonitaudeilta? Mukaan
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla, oletko ryhtynyt toimiin suojautuaksesi sydän- ja verisuonitaudeilta?
Vuodesta 1948 lähtien Yhdysvalloissa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan tutkijat seurasivat yli 5 000 vapaaehtoista ja heidän jälkeläisiään löytääkseen todellisen sydän- ja verisuonitautien riskin. Siitä lähtien asiantuntijat ovat tunnistaneet sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät syyt auttaakseen ihmisiä estämään itseään tältä taudilta mahdollisimman pian.
Ikä
Sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa iän myötä ja on riippumaton muista tekijöistä. Tämä riski kasvaa miehillä 45 vuoden iän jälkeen ja naisilla 55 vuoden iän jälkeen tai vaihdevuosien jälkeen. Estrogeenihormonin uskotaan auttavan vähentämään sydänsairauksien riskiä, joten vaihdevuosien jälkeen, kun estrogeenitasot laskevat, naisilla on valtava sydänsairauksien riski.
Toisaalta iän lisääntyminen tarkoittaa, että myös valtimon seinämien rasvaplakit lisääntyvät. Iän myötä verisuonet voivat jopa kapeta. Joskus verihyytymät estävät verenkierron ja aiheuttavat sydänkohtauksia.
Riippumatta siitä, kuka olet, iän lisääntyminen lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä
seksiä
Miehillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin naisilla. Arviolta 70-89 % aivohalvauksista tapahtuu miehillä. Toistaiseksi tiedemiehet eivät ole tunnistaneet erityistä syytä, mutta sukupuolihormonit ovat todennäköisesti suurin syy. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kaksi sukupuolihormonia liittyivät lisääntyneisiin matalatiheyksisten lipoproteiinien (LDL) tasoihin, joita pidetään huonona kolesterolina, ja korkean tiheyden lipoproteiinin (HDL) tasoihin, joita pidetään hyvänä kolesterolina. Lisäksi Y-kromosomi voi myös olla osallisena kolesteroliin. Naisten sydän- ja verisuonisairaudet ovat kuitenkin naisten yleisin kuolinsyy.
Kokonaiskolesterolipitoisuus kehossa
Korkea kolesteroli kehossa on yksi johtavista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Kolesteroli on tärkeä osa plakkia, joka kerääntyy valtimoihisi rasvan, kalsiumin ja useiden muiden alkuaineiden ohella. Teoriassa mitä korkeampi kolesterolitaso on, sitä suurempi on riski, että se muuttuu plakiksi valtimon seinämiin. Tässä on kolesterolimittaus viitteellesi:
- Normaali kolesteroli: alle 200 milligrammaa desilitraa kohden (mg/dl)
- Korkea kolesteroli, mutta silti hyväksyttävällä alueella: 200-239 mg/dl
- Korkea kolesteroli: 240 mg/dl tai enemmän
Mitä korkeampi kolesterolitasosi, sitä suurempi on sydänsairauksien riski.
Kolesterolitasot ovat tärkeä sydämen terveyteen vaikuttava tekijä
HDL-kolesterolitasot
Tutkijat havaitsivat myös, että kaikki kolesteroli ei ole tasa-arvoista. Erityisesti HDL on hyvää kolesterolia – auttaa suojaamaan kehoa sydän- ja verisuonisairauksilta. HDL:n vaikutusmekanismia ei ole selkeästi tutkittu, mutta asiantuntijat uskovat, että HDL:n anti-inflammatoriset ominaisuudet ovat avainasemassa sydän- ja verisuonitautien riskin vähentämisessä. Mitä korkeampi HDL-tasosi, sitä pienempi riskisi sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. HDL alle 40 mg/dl lisää sairausriskiä, päinvastoin yli 60 mg/dl HDL voi auttaa suojaamaan sydäntä.
Poltatko vai et?
Tupakointi lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, syynä ovat nikotiini ja sadat muut tupakan haitalliset aineet. Poltatpa pitkään tai lyhyen aikaa, sydänsairauksien riski kasvaa. Onneksi jos lopetat tupakoinnin aikaisin, terveytesi paranee huomattavasti.
Tupakoinnin lopettaminen voi myös auttaa korjaamaan sydämen ja verisuonten vaurioita.
Tuuli
Lähde: Healthline